Uutisten välttely johtuu myös mediasta itsestään

Kysyimme kesäkuussa suomalaisten ajatuksia mediasta. Taloustutkimuksen kanssa toteutetussa kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaiset ovat kyllästyneitä uutissilppuun, jatkuviin kohuihin ja klikkien kalasteluun.

Selvitimme myös uutismedian seuraamisen vähentämistä ja lopettamista. Vastaajista 11 prosenttia kertoi vähentäneensä uutismedioiden seuraamista puolen vuoden aikana. Vastaavasti 9 prosenttia kertoi lopettaneensa yhden tai useamman uutismedialähteen seuraamisen.

Vastaajat saivat myös kertoa syitä päätöksilleen. Suurin yksittäinen syy vähentää uutismedioiden seurantaa oli, että uutiset ahdistavat tai vaikuttavat mielenterveyteen. Huonot, ikävät ja negatiiviset uutiset olivat nekin yksi merkittävimmistä syistä vähentämiselle.

Näihin tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava viitteellisinä, sillä jatkokysymykseen vastanneiden määrä oli pieni.

Sama ilmiö näkyy kuitenkin myös muissa tutkimuksissa.

Uutismedia verkossa 2024 -kyselytutkimuksen mukaan uutisten välttely yleistyi Suomessa selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tutkimus on osa arvostettua Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kansainvälistä vertailua.

Tavallaan tekisi mieli kysyä, onko ihmisistä tullut liian herkkiä ja laiskoja. Eivätkö ihmiset kestä enää todellisuutta, jossa elämme? No, ei se ihan niinkään ole.

Uutismedia verkossa -tutkimuksessa nimittäin havaittiin, että uutisia välttelevät nyt myös uutisista kiinnostuneet.

“Koska uutisista kiinnostuneetkin usein sanovat välttelevän uutisia, välttelylle täytyy olla muitakin syitä kuin se, etteivät ne kiinnosta”, tutkimuksessa todetaan.

Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että esimerkiksi uutisten määrä voidaan kokea liialliseksi tai uutisten aiheet liian ahdistaviksi.

Minnesotan yliiopiston professori Benjamin Toff on kirjoittanut tietokirjan (Avoiding the News: Reluctant Audiences for Journalism) uutisten välttelystä. Kirjassa selvitettiin syitä sille, miksi ihmiset välttelevät uutisia: heillä on vaikeuksia päättää, mihin lähteisiin luottaa, heidän löytämänsä tiedot eivät anna suoria vastauksia heidän kysymyksiinsä ja heillä on vaikeuksia arvioida uutisointia.

”He näkevät uutiset konfliktien ja jännitteiden lähteenä”, Toff totesi kesäkuussa Columbia Journalism Review’n jutussa. Toffin mukaan tämä synnyttää lukijoissa kokemuksen, että uutiset ovat epäolennaisia. Lopulta heidän huomionsa kääntyy pois niistäkin asioista, joista he aidosti välittävät.

Se on valtava ongelma demokratian kannalta. Journalismin tehtävä on auttaa ihmisiä ymmärtämään maailmaa. Tässä medialla on vakavan pohdinnan paikka: palveleeko dramatisointi, negatiivisuus ja silppuinen uutisvyörytys lukijoita? Mitä siitä seuraa?

Tutkimuksista selviää, että uutisia välttelevät varsinkin tietyt väestöryhmät. Uutismedia verkossa -tutkimuksen mukaan uutisten välttely on Suomessa selvästi keskimääräistä yleisempää naisten, nuorten ja vähätuloisten keskuudessa. Naiset ja nuoret kokevat uutisten määrän uuvuttavaksi miehiä ja iäkkäämpiä yleisemmin.

Lopuksi on alleviivattava, että toimittajien on kerrottava myös hirveitä uutisia, jotka voivat ahdistaa. Ja tiettyyn pisteeseen asti median kuluttajien on kestettävä se.

Medialla on kuitenkin vastuu siitä, miten hirveistä uutisista kerrotaan. Me Uudessa Jutussa uskomme, että yksi ratkaisu uutisten välttelyyn on kontekstointi. Me lupaamme, ettemme vyörytä jäsenillemme huonoja uutisia ilman kontekstia, vaan selitämme, analysoimme ja kerromme syy-seuraussuhteista.

Asiat nimittäin harvoin “tapahtuvat”; vyöryvät päälle luonnonvoimien tapaan. Yleensä ikävien asioiden ja huolestuttavien trendien taustalta löytyy ihmisten tekemiä päätöksiä, joista median pitäisi pystyä kertomaan.

Niin ymmärrämme olennaisen, emmekä vaivu apatiaan.